Viikko 41 oli Tapiolla syysloma. Oli aika lähteä pistämään pennun pää pyörälle tutustuttamalla hänet kaikkiin niihin paikkoihin, joissa tulemme jatkossakin paljon käymään, eli lähinnä Ulvilassa ja Kouvolassa. Tapahtumia riitti koko puolentoista viikon ajalle, jonka reissussa olimme, eikä Hakuro malttanut nukkua läheskään niin paljon kuin edeltävinä päivinä kotona. Ympärillä oli niin paljon uusia tuoksuja ja uusia ihmisiä ettei poika meinannut nahoissaan pysyä. Innoissaan painettiin pää viidentenä jalkana joka paikkaan.
Hakuron terrierinluonne tuli pariin otteeseen vahvasti esille, lähinnä silloin kun tapasimme muita koiria. Kävimme russelitreffeillä Porissa, jossa Hakuro pisti kampoihin 1,5-vuotiallee Rontille. Sisua kyllä löytyi, mutta massaa jo korkeutta ei, kun vastassa oli saksanseisoja Niki. Yritys oli kyllä kova, mutta auttamattomasti Hakuro jäi jalkoihin. Molempien koirian kanssa oli mukavaa ja varsinkin russelit juoksivat keskenään lähes puolitoista tuntia yhteen soittoon...
Sekä Ulvilassa että Kouvolassa Hakuro tajusi heti ketä kannattaa seurata ja mistä huoneesta saa tavallisesti ruokaa. Sekä Tapion äidillä, että meidän äidillä oli uusi valkoinen varjo. Keittiöön riitti että sinne menee joku. Hakurolla meinasi vainu palaa, kun oli liian innokkaasti menossa haistelemaan isän valmistaessa uunissa karitsaa. Ja molemmissa paikoissa ehdottomasti mukavimpia leluja olivat matonkudepallot ja lehtiharava. Niin ja villalankakerä toi koirasta esiin entistä enemmän kissamaisia piirteitä. :D Haravanjahtausvideoita löytyy täältä.
"Tää on kiva lelu"

Kissasta puheen ollen; Ulvilassahan on Nuppu-kissa. Nupulle tuli heti koiran nähtyään viisi kertaa enemmän kokoa, sen verran olivan karvat pystyssä! Hakuro olisi innoissaan mennyt tutustumaan, aivan liian innoissaan Nupun makuun. Kaikki meni hyvin niin kauan kun Hakuro malttoi olla hiljaa. Mutta ensimmäisestä haukusta Nuppu alkoi sähistä ja yrittä täpätä. Kertaakaan ei kunnolla osunut. Jäi edelleen arvoitukseksi, tulevatko kaverit jatkossa toimeen keskenään vai ovatko he edelleen "kuin kissat ja koirat".

Olemme myös tässä huomanneet, että koiramme pitää kovasti oluesta. Ja tyhjistä olutpulloista. Meillä on oikea "Karhu-koira". Nappasin kuvia kun koiramus leikkii lattialla Karhu-pulloilla (valvotuissa olosuhteissa!!) ja kuva hymyilytti siinä määrin, että lähetin muutaman kuvan Koff:lle. Kiitoksena kuvista saimme Sinebrychoffilta kaksi kirjaa. En todellakaan odottanut saavani sieltä yhtään mitään, mutta en minä niitä kuitenkaan takasin lähettänyt. Seuraavana päivänä Hakuro leikki Satamaidon maitotölkillä ja meinasin ottaa siitäkin kuvan ja lähettää Satamaidolle, jos olisimme saaneet sieltäkin jotain lahjuksia. XD

Kotiin palattuamme Hakuro ymmärsi myös että nyt ollaan kotona. Käytös on nyt paljon rauhallisempaa vaikkei rauhallista ole vieläkään. Nyt herra malttaa jo nukkuakin. Varmasti pikkuisella oli jonkin verran stressiäkin kaikesta uudesta. Jäämme palailemaan hissukseen arkeen.
Tämä on tehokkain tapa varmistaa, että pääsee joka paikkaan mukaan


Karhukoira


Ai miten niin vaan kissat leikkii lankakerillä?


Nukkumisen mallia


Miksi käyttää tiskikonetta kun on koira