Neuloin itselleni tässä piakkoin olevaan merkittävään tapahtumaan hartiahuivin. Tämän verran uskallan vaatetuksestani paljastaa. 

Malli on Novita Talvi/2008-lehdestä malli nro 29, ja olen muuten ko. lehdestä tehnyt jo niin paljon töitä, että on pitänyt teipata etukansi uusiksi kiinni. Ihania malleja vaikka kuinka ja paljon. Lankana käytin Novita Rose Mohair luonnonvalkoista, joka on ihanan kevyttä neulottavaa mutta erittän vi... siis hirvittävää purkaa. Tämän huomasin useasti kun mallikerran opetteleminen oli aluksi vähän hankalaa ja enemmän taisi alussa mennä väärin kuin oikein. Lopulta ainainen kiroaminen ja manaaminen johti siihen, että säännöllisin väliajoin Tapio kysäisi, että "onko mennyt oikein?". Pari kertaa tästä oli ihan hyötyäkin, kun huomasin tarkistusta tehdessä virheen peräti samalla kerroksella, etten vasta neljän kerroksen päässä, minkä korkuinen mallikerta siis oli. Mutta kunhan mallin sai iskostettua takaraivoon, niin tekeminen sujui hyvin ja nopeasti. Lopputuloksesta tykkään kovasti. Tästä tuli ilmava, mutta silti riittävän lämmittävä (ehkä). Pituutta huiville tuli vajaa 170 senttiä ja lankaa kului vajaa 4 kerää.

Lisäksi löysin koneen uumenista pari kuvaa aikaisemmistä töistä:

Tämä piipunrassiheppa meni työelämävalmennuspaikkaan, jossa olin hommissa tuossa menneenä syksynä. Söötti otus. Ostin joskus tarvikepaketin Tiimarista, pitäisi mennä katsomaan onko näitä jossakin lisää ;)

Ja nämä sukat meni siskontytölle joululahjaksi. Väreinä vihreä ja lila, joita lahjan saaja on useasti maininnut blogissaan lempiväreikseen. Erikoista näissä sukissa oli tuo tuplavarsi. Kiva idea ja hauska toteuttaa. Oli kivat tehdä, kun oli joku juju mukana.

Enää kaksi viikkoa ja yksi päivä häihin!! Vielä on tekemättä viitta, auton koristeet, juhlapaikan koristeet, istumajärjestys ja tienvarsikylttien kiinnitystikut. Ja mitähän sitten vielä... Jotain kuitenkin unohtuu. Molemmat meistä ovat nähneet jo jos jonkinlaisia unia häihin liittyen. Minä olin unessani kampaajalla, eikä minulla ollut mukanani lainkaan tiaraa eikä huntua, ja kampauksesta tuli vanhojentanssikampaukseni toisinto, eli juuri sellainen, mitä en todellakaan halunnut. Tapion unessa papilla oli kova kiire aloittaa seremonia, vaikka minä ja isä emme olleet vielä edes kirkolla. Aloittivat sitten vihkimisen kuulemma ilman minua ja Tapiolla oli hivenen vaivautunut olo.

Minkähänlaisia unia sitä vielä ehtiikään nähdä kahden viikon aikana. Pitää myöntää, että ihan tosissaan meinaa alkaa jännittämään!

Muoks:  Ainiin, piti vielä yksi kuva laittaa

Kuka bongaa tämän häissä?